tiistai 19. toukokuuta 2015

Vahvistu ja voimistu muutoksessa!


Muutos muutoksena, ulkoisena tapahtumana, ei ihmistä kasvata. Kasvumme ihmisenä tapahtuu sen työn kautta, minkä olemme itsemme kanssa valmiit tekemään muutoksen myllertäessä. Itsensä eteen ja hyväksi kannattaa tehdä työtä elämänkaaren eri vaiheissa ja elämän eri tilanteissa. Kun havaitsemme onnistumisemme, tai näemme virheemme voimme oppia itsestämme ainutlaatuisella ja henkisesti kasvattavalla tavalla.

     Yksin ei kannata muutosmyllerryksen silmään jäädä. Useimmin apua saa, kun sitä uskaltaa hakea tai rohkeasti pyytää. Kasvaakseen ihmisenä on käytävä läpi epämiellyttäviäkin asioita,
useimmin itsestä.


Usko pois, ennemmin tai myöhemmin haaksirikkoutunut venekin löytää uuteen kotisatamaan.
Lähes 40-vuoden aikana elämässäni on tapahtunut paljon muutoksia. Suurimpaan osaan niistä en ole ollut valmistautunut: muutto toiselle paikkakunnalle, töiden päättymisiä, vakava sairastuminen, läheisten menetykset ym.
Tai valmistautumattomuuden kautta niitä itselleni selitin. Jossain  vaiheessa oivalsin, miten asioita voi ja kannattaa jäsentää vaikka kirjoittamalla, sillä samalla selkeytyy myös ajattelu pään sisällä.

Kasva ja kehity -kysymyspatteristo


Laadin alla olevan kysymyspatteriston jäsentämään ajatuksiani muutostilanteissa. Patteristosta muodostui yllättäin vuosien saatossa toimiva työkalu, jota olen sittemmin käyttänyt myös itsetuntemus- ja itsensä johtamiskoulutuksissa, sekä jakanut valmennettavieni käyttöön. Suosittelen patteriston käyttöä tilanteessa, jossa jo olet valmis tutkimaan tapahtunutta hieman etäämmältä. Kun haava tapahtuneesta on syvä, tätä ei ehkä vielä pysty tekemään. Psyykellä on aina oma ekologiansa.

Jos jokaiseen kohtaan kirjaa asioita minuutin,  koko kysymyspatteriston läpikäyminen vie 10 minuuttia. Kysymyksen alle voi listata asioita ranskalaisin viivoin, kokonaisin lausein, tai bullet point-listoin, miten vain parhaimmalta sinusta tuntuu.

1. Mitä kaikkea hyvää tapahtuma/ tilanne  toi elämääni?
2. Mikä tapahtuneessa eniten harmittaa?
3. Mitä voin voida tehdä tapahtuneesta huolimatta?
4. Mistä voin olla kiitollinen taholle, joka tapahtuman sai aikaan?
5. Mitä konkreettista vielä on tekemättä tapahtuman aikaansaaneen tahon kanssa?
9. Mitä opin itsestäni tämän tapahtuman aikana?
6. Mitä kaikkea tästä voin oppia?
7. Mitä tarkalleen teen seuraavaksi?
8. Miten tästä jatkan eteenpäin?
10. Miltä nyt tuntuu?


Ja lopuksi kysyn sinulta vielä, mitä nyt havaitset itsestäsi?, nyt kun olet kirjannut asioita ylös, jäsentänyt ja tuottanut ajatuksia itsestä ulos.
Voi voida hyvin kaikenlaisten myllerrysten keskellä, Terhi



 

tiistai 12. toukokuuta 2015

Muista musiikki, voi paremmin!

Tiesitkö, musiikki on mitä mainioin aivojen aktivaattori ja stressin selättäjä? 

Musiikin aivoille ja keholle hyvää tekevistä vaikutuksista on lukuisia tutkimuksia. Tutkimuksesta riippuen, musiikki edistää mm.  aivohalvauksista toipumista, tekee hyvää sydämelle ja verenkierrolle, se aktivoi mm. eri hermoverkkoverkkoja kuin arkitajunta, muuttaa tietoisuuden tilaa muuttamalla aivosähkökäyrien taajuutta. Lopputuloksena ihminen rauhoittuu, rentoutuu.


Teppo Särkämö selvitti 2011 väitöstutkimuksessaan päivittäisen musiikin kuuntelun parantavan kognitiivista toipumista ja mielialaa aivoinfarktin jälkeen. Tutkimustulos julkaistiin Brain-lehdessä, ja se kohautti laajalti. Lue lisää Särkämön tutkimuksesta: http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2011/uutinen-09-03-2011.htm

Itse kuuntelen mielelläni kahden tanskalaissäveltäjän Jacob Gurevitschin ja Poul Reinmannin Quiet Please CD:tä. Omistan kaikki neljä herrojen tekemää CD:tä!  Kurkkaa tänne: http://www.quietplease.dk/uk/index.html

Käytän niitä myös Stressitön mieli-koulutusten väliaika ja taukomusiikkina. Näin osallistujatkin saavat kuulla, miltä musiikki kuulostaa ja kokea ennen kaikkea sen vaikutuksen omassa kehossa. Jokaisella meistä on oma uniikki hermostomme rakenne, siksi rauhoitumme myös hieman eri tahdissa.

Quiet Please äänimaailma on kehitetty yhteistyössä Harvardin yliopiston ja tanskalaisten lääkärien kanssa. Taustalla on tutkimus musiikin vaikutuksista mm. ambulanssikuljetuksissa,
jonk
a mukaan musiikin avulla voi jopa pelastaa ihmishenkiä sairaalakuljetuksia tekevissä ambulansseissa. Tämä perustuu mm. hermoverkkojen aktivaatioon.  Tanskassa jopa 900 Falck-ambulanssia käyttää Quiet Please-äänimaailmaa potilaskuljetuksissa. 
 

Edullisesti Quiet Please-CD:tä löytyy ainakin  täältä: http://naxosdirect.fi/search/quiet+please

Rentouttavia hetkiä musiikin maailmaan!

perjantai 13. maaliskuuta 2015


Kun ei tiedä mitä tekisi: Mitä Tove (Jansson) tekisi?

Vuosi vaihtui, mikään ei muuttunut, arki ja työ tuntuvat yhtä harmailta kuin tiskirätti, totesi eräs ystäväni kahvilla ollessamme.  Tuplacappucinojen tyhjentyessä kupista ystäväni  avautui levottomasta olosta, tietämättömyydesta sen suhteen, mitä tehdä elämässä. Tai mihin suuntaan lähtisi, kun suuntaa ei ole selvillä eikä näkyvillä. Aika moni tuntuu olevan samassa tilanteessa. Useasti olen siellä ollut itsekin.
Toisinaan se, mitä kaikkea elämässä voisi olla, voi kadota verkkokalvoilta.  Ei vain näe sitä, mitä kaikkea on olemassa, tai huomio suuntautuu mahdollisuuksien sijaan mahdottomuksiin.  Coaching- ja valmennusnäkökulmasta ajatellen, uusien ja raikkaiden näkökulmien hakemiseen voi käyttää apuna erityisiä näkökulmia rakentavia harjoituksia. Esimerkiksi alla eräänlainen Opi innoittajalta, idolilta-tyyppinen harjoitus.


Pohdi hetki
-Kuka nyt on innoittajasi? Tai idolisi?
Eläydy häneen, hänen olemukseen, tapaan elehtiä, kävellä, puhua, ajatella ym.
-Mitä hän tekisi mielestäsi tässä tilanteessa?
-Miten hän toimisi?
-Mitä hän ajattelisi? Minkälaisia assosiaatioketjuaja, entä mielikuvia hänellä tulisi mieleen?
-Miten hän ratkaisisi tämän sinulla olevan haasteen?


Itse arvostan paljon taitelija Tove Janssonia. Olen vakuuttunut siitä, että jos Jansson eläisi, hän olisi työelämän ja yhteistyöverkostojen kunnioittama hybridiosaajasta. Monilahjakas henkilö, joka hoitaisi tehtävän kuin tehtävän tuosta vain, kellotautluun tuijottamatta. Janssonin elämänkerroista olen päätynyt siihen tulokseen, että hänen ajattelumaailmaailmasta muodostui usein sekä että- ei joko-tai-mallista. Vaihtoehtoja tuntui Janssonilla olevan valittavana vähintään 3.


Mitä Tove teki? - Vaali sisäistä kauneutta Ei ehkä ole sattumaa, että sodan synkimpinä vuosina Jansson maalasi kukkeimmat ja värikylläisimmät taulunsa. Hän ei antanut ulkona vallitsevan kaaoottisuuden livahtaa sisäiseen mielenmaisemaan.
Jansson sai osakseen aika ajoin kohtuutontakin kritiikkiä ja rahat olivat tiukalla. Silti intohimo luomiseen säilyi, sillä Jansson halusi töiden syntyvän vaivatta, ilosta ja luonnollisesti. Sodan, hädän ja pulan keskellä se ei totisesti ollut helppoa.

 

Usko unelmiin kantoi Tove Jansson hankki Ullanlinnankadulta Helsingistä unelmiensa ateljeen. Pommituksissa pahoin vaurioituneen paikan, jonka  ikkunoista tuuli puhalsi luihin ja ytimiin. Ateljeestä avautui näkymä läpi Helsingin: Se riitti.  Ateljee oli Janssonille enemmän kuin työtila. Se oli osa identiteetin muokkausprosessia. Se oli elämä.

Kun haluaa muutoksia, on muutettava ajattelua. Jos ajattelee samoin,  erilaisia tuloksia toivoen, on hakoteillä. NLP-menetelmin voi hakea uusia tuoreita ratkaisuja esimerkiksi kokeilla uusia ajatuksia ja niiden sopivuutta itselle tiukoissakin tilanteissa. NLP:ssä vaihtoehdot alkavat kolmesta.

Omiin käsityksiini Tove Janssonista henkilönä ovat vaikuttaneet  luennot, kirjat, näyttelyt ja elokuvat.

Jos Tove Jansson kiinnostaa, lue lisää, käy luennoilla, katso esimerkiksi elokuvia  Yle Areenalta!

1. Kirjat:
Tuulikki Karjalainen: Tee työtä ja rakasta
Bodil Westin: Tove Jansson - Sanat, kuvat, elämä
Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus

2. Luennot:
Johanna Sinisalon luento Tove Janssonista sarjakuvapiirtäjänä ja satiirintaitajana
Jukka Laajarinteen luento Muumifilosofiasta
Sirke Happosen luento Tove Janssonista

3. Elokuvat, näyttelyt:
Yle Areenalla useita henkilöelokuvia, Ateneumin näyttely 2014.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Stressistä ystävä? - Mahdollista vai ei?

Kalifornian Stanfordin yliopiston terveyspsykologi Kelly McGonigal kuvailee stressiin liittyviä ongelmia uskomusten ja ajatusten välisenä asiana. Katso McGonigalin puhe tästä
McGonigal esitteli monille katsojille ajattelua mullistavia teesejään syksyllä 2013 suositulla ted.com-verkkoyhteisön luennolla.

Myös rottakokeet stressistä ovat mielenkiintoisia. Eräässä rotilla tehdyissä kokeessa havaittiin, että naaraan aivot reagoivat herkemmin stressihormoniin kuin uroksen. Mitä tämä todellisuudessa sitten kertoo? Antaa ehkä suuntaa siitä, miten biologinen ero miehen ja naisen välillä voi vaikuttaa stressihormoni kortisoliin. Ihminen ei kuitenkaan ole rotta. Ja jokainen ihminen on yksilö.
Muutosvalmentajana kysyn usein asiakkaalta, joka kertoo stressiin liittyvistä huolista ja murheista, esimerkiksi alla olevia kysymyksiä:
-Minkälaisia ajatuksia tarkemmin sinulla on stressaantuneena?
-Minkälaisia tunteita ajatukset sinussa herättävät?
-Minkälaisen suhteen ympäristöön ajatukset  ja tunteet luovat?

Tutkin ihmistä yksilönä, en tieteellisen tutkimuksen tulosten perusteella.  Sukupuolten välisen stressialttiuden,  yksilön luonteenpiirteiden, toiminnallisuusasteen, tai tunnemaisemassa olevien tiettyjen tunteiden tutkimisen sijaan, tutkin ihmistä yksilönä.
Voin kysyä esimerkiksi Stressitön mieli-kurssilla osallistujilta minkälaisia ajatuksia ja tunteita tarkemmin stressiä aiheuttavaan tilanteeseen liittyy. Moni on kertonut jälkikäteen miettineensä asiaa tosissaan ensimmäistä kertaa vasta tässä kohtaa. Joko sinä olet miettinyt tätä?

Stressin selättämisen sijaan, tai maksimaalisen rentoutumisen aikaansaamiseksi,
ydinkysymys mielestäni kuuluu pikemminkin, miten voit voida hyvin stressistäsi huolimatta? Olen huomannut, että monille tämä on yllättävä kysymys. Samoin voi olla ajatus stressin sietämisestä. Monille myös Kelly McGonigalin teesi ovat maailmalla olleet yllätys. Jopa tiedemaailmassa oleville tutkijoille.
Oivalluksia ja hyvinvointia stressistä huolimatta! ;)

torstai 4. syyskuuta 2014

NLP: Mitä, Miksi, Miten, Missä?

Koulutuksissani vastaan usein kysymyksiin NLP:stä. Tämän postauksen tarkoitus on kertoa tästä enemmän. Olkaa hyvä! ;)

Mitä NLP oikein on?
NLP on joukko menetelmiä, jonka sadat tekniikat ja mallit näyttäytyvät valtavana työkalukokoelmana ammatillisesti muun muassa lukuisille coacheille, kouluttajille, myyjille, valmentajille, opettajille, psykoterapeuteille, työnohjaajille, kotiäideille, arjessa ahertajille, ruuhkavuosia eläville ym.
Miten NLP:tä hyödynnetään?
Monin eri tavoin esimerkiksi asiakas- ja palvelutyössä, opetuksessa, henkilöstöhallinnossa, johtamisessa, koulutuksessa, esiintymistilanteissa, liike-elämässä, myynnissä, terapia- ja ohjaustyössä, terveydenhuollossa, valmennuksessa, urheilussa, itsensä kehittämisessä.
NLP:stä hyötyy tilanteissa, joissa ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, tapahtuu interaktioita l. vuorovaikutusta.


Mitä NLP tarkemmin on?
Kirjainlyhenne NLP tulee sanoista neurolingvistinen prosessointi ja kommunikointi.
NLP on käytännönläheinen malli siitä, miten kukin meistä ihmisinä rakentaa kokemuksensa, jäsentää ajatuksia, tunteita, käyttäytyy ja käyttää kieltä, voidakseen ymmärtää itseä, toisia ihmisiä, ja ympäröivää maailmaa. NLP on malli siitä, miten ihmisinä rakennamme ainutkertaiset omat maailmankuvamme maailmasta, jossa elämme. Malli siitä, miten ihmisinä olemme vuorovaikutuksessa itsemme ja toistemme kanssa. NLP vastaa muun muassa kysymykseen: Miten olla yhteydessä itseen, ja toiseen ihmiseen?

NLP:n  fokus NLP keskittyy taitoihin ja voimavaroihin. Siihen, miten ne meiltä kaikilta on löydettävissä, ja miten ne on mahdollista virittää käyttöön. NLP sisältää paljon tietoa mm. vuorovaikutustaidoista, toimintatavoista, voimavaroista ja ihmisen mahdollisuuksista.
Kirjaimet NLP tulevat sanoista:
N = neuro                          ilmentää aisti- ja hermojärjestelmiä
L = linguistic                    ilmentää kieltä ja kielen rakenteita
P = programming            ilmentää toimintatapoja ja –malleja
 
Missä ja miten opiskella NLP:tä?
Oppilaitoksissa, työväen- ja kansalaisopistoissa, aikuisopistoissa, lukuisissa koulutus- ja valmennustaloissa, ja eripituisilla opetusjaksoilla aina muutaman tunnin kestävistä tutustumis- tai intensiivi-iltakoulutuksista  useita kuukausia kestäviin NLP Practitioner-, NLP Master Practitioner- ja NLP Trainer-tutkintokoulutuksiin. NLP-koulutusta voi täydentää kansainvälisellä IANLP-koulutuksilla suoritettuaan ensin Suomen NLP-tasovaatimukset.

Koulutusten pituudet
Suomen NLP-yhdistys suosittaa NLP-tutkintokoulutusten vähimmäispituudeksi 16 päivän koulutuskokonaisuutta. Koulutuksen pituus tehostaa koulutuksen vaikuttavuutta ja oppimisen syvyyttä osallistujille. NLP täytyy itse kokea kehossa ja mielessä, sitä ei voi vain kirjoista lukea!

NLP-illat
Järjestän Turun NLP-aluevastaavana Turun NLP-illat ja huolehdin korkealaatuisten NLP-iltojen järjestämisestä. Turun NLP-illat ovat kaikille yhdistyksen jäsenille tarkoitettuja kertaus- ja harjoitusiltoja ja ne pidetään Heidekenillä os. Sepänkatu 3. Ensikertalaiset ja NLP.stä kiinnostuneet ovat tervetulleita maksutta kerran tutustumaan.
Mitä NLP:ssä tehdään?
Työskennellään, työstetään, muokataan ja editoitaan muun muassa ihmisen mielen luomia mielikuvia. Tutkitaan ihmisten kokemuksia, muistoja, koettuja tunteita tai olotiloja jossakin tietyssä tilanteessa. Hahmotellaan havaintoja, tutkitaan ihmisten mielen todellisuudesta tekemiä karttoja sekä kokemia erilaisia ilmiöitä.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta mielikuva? Jo sana mielikuva voi johtaa helposti harhaan. NLP-viitekehyksessä kyseessä on ihmisen mielen luoma kuva tapahtuneesta asiasta, tilanteesta, tai muusta sisällöstä, jota ihminen haluaa tutkia. Esimerkiksi tulevaisuuteen suuntautuneessa työskentelyssä  luodaan NLP-valmennuksen tuella ”kuva ” tulevasta tilanteesta. Samaan tapaan kuin vaikkapa urheilijat "kuvittelevat" urheilusuorituksensa ennalta, voi tavallinenkin ihminen rakentaa itse itselleen NLP:n tarjoamin välinein, työkaluin ja keinoin sujuvampia ihmissuhteita, parempaa arkea tai toivomaansa tulevaisuutta. Aivoille mielikuvat ovat totta riippumatta siitä, mistä ne ovat saaneet alkunsa: ulkoisesta ärsykkeestä vai sisäisestä kuvittelusta.
 
Turun NLP-illat jälleen 25.9.14.   Ilmoittaudu mukaan, kasva ja kehity ihmisenä. Turun NLP-illat näet täältä Tervetuloa! 
Valmennettu mieli= vahvempi mieli, Terhi

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Superelämä!



Huippuelämä on out, superelämä ei. Lukuisissa kavereiden kahvilakeskusteluissa ja, etenkin, keskiluokkaisten kotiäitien keittiöissä puhutaan nyt lähes kaikesta super-sanalla aloittaen: lihaksista tyynynliinoihin. Television tuijottelukin on supertuijottelua! Superelämään eivät kuulu superarvostus, superkunnioitus tai superläsnäolo. Ehkä nekin ilmestyvät, vielä. Sitä odotellessa voit supertreenata.

Superarjessa ajatukset oikenevat, samalla kun pannukakut lautasella jäähtyvät.
Taikasauvan heilautus ja räyhäävänkin äidin nutturaneula lennähtää sekunnissa lattian pintaan, hiukset hulmuavat vapautta,  vieno hymy nostattaa hetkeksi huulipielet ylös,  ja arjen epäkohdat katoavat näkyvistä. Ja, naisesta kuin naisesta sukeutuu supersäteilevä soppatykin käyttäjä. Superiudessa on kyse juuri siitä, mistä haluaa siinä olevan kysymys - omalla kohdallaan. Ajattelusta, asenteesta, toiminnasta, tavasta tehdä jotain, elää ja olla. Ja, ehkä ei yhtään mistään, ellei sana tunnu sopivan edes omaan suuhun. Helpoimmin superelämän saat lisäämällä sanan super kaiken mahdollisen eteen suullisessa ilmaisussa.


Sain idean. Miltä lista erilaisista asioista tai sanoista näyttäisi
Superjalkakylpy: nokkosen lehtiä, puna-apilan paloja,
Epsom-suolaa ja pari piharatamon lehteä.
super-sanalla aloittaen. Kokeilin.

Ensin muutama kielteisempi sana
*superahdistus
*supersuru
*superitkupotkuraivarit
*superkiukku
*superynseä
*supervitutus
*superpettymys
*superikävä
*supertuska

*superviha
Ja muutama myönteinen sana super-sanalla aloittaen
*superonnellinen
*superilo
*superautuus
*superilo
*supertyytyväisyys
*superrohkeus
*superajattelu
*supervarvas
*superjalkapallo
*superfestarit


Ainakin super-sanalistaa kirjoittaessa supersumu aivoissani selkiintyi: superkivaa!
Mihin kaikkiin elämässä parhaillaan meneillään olevien asioiden, tapahtumien ja ihmisten eteen voisit nyt liittää super-sanan? Kirjoita ylös, ja tutki mitä mielessä havaitset.  Itse havaitsin, että kielteisemmäksi määrittelemäni sanan merkitys muuttui myönteisemmäksi super-sanaan liittämäni positiivisen latauksen ansiosta: s
upervitutus ei ole sama asia kuin arkivitutus.

NLP:ssä määritellään paljon käsitteitä ja sanoja uudestaan. Samalla systeemisen käsityksen mukaan muuttuu jokin muukin, esimerkiksi tunne, jonka sana sisällämme nostattaa.

Jos tavallisen tiskirätin sijaan, kaupassa voi valita supertiskirätin - kokemus on erilainen. Supertiskirätti tuntuu takuulla hienommalta kuin tiskirätti. Jos super-sanan ansiosta!
Sanat muokkaavat sisäisiä kokemuksiamme: supereiksi tai synkiksi, riippuen siitä minkä merkityksen niille alitajuisesti annamme.
Tätä kirjoittaessani jalkani lilluvat jalkakylpyvedessä nokkosen lehtien, puna-apilan palojen, muutaman piharatamon lehden, ja Epsom-suola ripauksen kera, kissan kehrätessä sylissäni. Todellinen superjalkakylpyvesi ja superkehräys!

Superihanaa supervälittämisen superhuomioivaa superviikonloppua toivottaen, Terhi





perjantai 13. kesäkuuta 2014

Havaitsetko että havaitset?


Muistatko vielä, mitä lupasit uutena vuotena? Ne tärkeimmät lupaukset, jotka tulet ehdottomasti tulevan vuoden aikana lunastamaan? Ei hätää, ei muista moni muukaan. Jos luvatut asiat alkoivat juuri nyt askarruttamaan, kannattaa palauttaa pikimmin mieleen, mitä ne olivat ja alkaa matka kohti lupausten lunastamista.

Henkilökohtaisesti lupasin samoja asioita kuin viitenä aiempana vuotena: havainnoida ja harjoittaa mieleni taitoja syvemmin, tulla tietoisemmaksi siitä mitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa pintarakenteita syvemmällä tasolla tapahtuu.  Lupasin olla pääni sijaan enemmän kehossa, luottaa kehoni viisauteen. Keho ja mieli ja mieli - kaikki systeemisen ajattelun mukaan yhtä ja samaa. Lupasin olla aisteissa, ja tutkia sitä, mitä näen? mitä kuulen? haistan, maistan ja tunnen milloinkin. Minkälaista miljöötä mielessäni maalaankaan, kun olen vain aisteissa ja havaitsen.
 
Kirjoittaessa avaan ajatteluani usein aistiharjoituksilla näin: Yksi aistikanava kerrallaan, kirjoitan siitä, mitä näen, mitä kuulen, haistan, maistan tai tunnen. Kirjoitan havainnoiden. Tulkinnalla ei tässä treenissä ole sijaa.  
Tämän kuvan ideana oli, että valokuvaaja havaitsee mitä kuvattava havaitsee. Se, onnistuimmeko havaitsemaan ystäväni kanssa samoja asioita, on eri juttu. Jokaisella meistä on omat mielemme filtterit ja käytämme niitä eri tavoin. Siksi kaikki emme havaitse samoja asioita samastakaan ympäristöstä.
 
Mitä sinä havaitset? Tässä ja nyt-hetkessä.

Havaitsetko että havaitset, on hyvä aloituskysymys. No niin, ota kynä käteen, kaiva lehtiö esille ja kirjoita havaintoja paperille - aisti kerrallaan. 


Harjoitus:
  • tuo hyvin tähän hetkeen,
  • on terapeuttinen,
  • voimaannuttava,
  • auttaa havaitsemaan sen mitä ihminen havaitsee.
Hyviä havaintoja viikonloppuusi!